Kirjainyhdistelmä AC on lyhenne englannin kielisestä termistä ”Alternating Current”, eli suomennettuna ”Vaihtovirta”. Sähköautoissa tämä tarkoittaa, että latauslaite puskee autoon vaihtovirtaa, eli täsmälleen samaa mitä saadaan vaikka pistorasiasta. Koska akkujen jännite on aina tasasähköä, pitää vaihtosähkö muuttaa tasasähköksi ja samalla sovittaa akkujen jännitteelle sopivaksi. Tämän muunnoksen tekee laturi. Kun puhutaan AC-latauksesta, niin varsinainen laturi on tehtaalla rakennettuna autoon kiinteäksi. Tässä sekoitetaan usein se, että luullaan seinällä tai kaapelin välissä olevaa laitetta laturiksi, vaikka se on oikeammin sanottuna latauslaite. Ilman latauslaitetta auto ei suostu käyttämään siihen kiinteäksi rakennettua laturia, vaan vaatii aina keskusteluyhteyden latauslaitteen kanssa. Tämän takia suoria johtoja ei voi käyttää sähköautojen lataamiseen, vaikka niihin laitettaisi oikeanlaiset töpselit.

Mihin erillistä latauslaitetta tarvitaan? Tähän on muutama syy.

Ensimmäinen syy on se, että auton latauslaite on yleensä sen verran suuri teholtaan, että sille tarjottava virta ei välttämättä riitä käytettävissä olevilta sulakkeilta. Latauslaite kertoo autolle kuinka paljon se saa ottaa virtaa latauslaitteelta. Tämä virta-arvo on valmiiksi asetettu tai asetetaan latauslaitteelle.

Toinen syy liittyy pitkäaikaiseen kuormitukseen sekä isompiin lataustehoihin. Se on pistorasioiden, pistotulppien ja välikaapeleiden soveltuvuus halutulle kuormalle. Kuten huomaat, latauslaite tunnistaa myös käytettävän välikaapelin ja voi rajoittaa sen kautta siirrettävän virran määrää.

Kolmas syy on latausaseman käyttöoikeuteen ja laskutukseen liittyvä syy. Kotona tällä ei yleensä ole merkitystä, mutta kun siirrytään julkiseen lataukseen, syy on hyvin ymmärrettävä, eli tunnistetaan käyttäjä ja mitataan latausenergia laskutusta varten.

Autojen laturit

Autoissa on erilaisiin enimmäistehoihin pystyviä latureita. Nämä jakautuvat 1-vaiheisiin ja 3-vaiheisiin latureihin. Jokainen näistä kykenee rajoittamaan latausvirtaansa.

1-vaiheiset laturit ovat yleensä 3,5-3,7 kW ja 6-7 kW -tehoisia. Pienempiä löytyy yleensä lataushybridiautoista ja joidenkin vanhimpien täyssähköautojen varustuksesta. Näistä 3,5-3,7 kW -laturit rajoittuvat 16A-virtaan ja 6-7 kW-laturit kykenevät 32A virtaan. Vanhemmissa autoissa voi olla Type1-liitäntä, mutta uudemmissa on yleensä Type2-liitäntä.

3-vaiheiset laturit ovat yleensä 11 kW- ja 22 kW -tehoisia. Näistä 11 kW -laturit rajoittuvat 16A-virtaan ja ovat yleisempiä kuin 22 kW-laturit, jotka taas kykenevät 32A-virtaan. Tämä tarkoittaa suoraan sitä, että saman kokoisilla sulakkeilla voi ladata 3 kertaa nopeammin kuin 1-vaiheisilla latureilla. 3-vaiheiset laturit ovat yleistyneet autoissa vuoden 2020 vuosimalleista alkaen ja käyttävät aina Type2-liitäntää.

AC-latauslaitteet

Latauslaitteet jakautuvat seuraavasti

Suko-latauslaite: Tämä tulee yleensä auton mukana. Näissä on usein painike, jolla latausvirta voidaan rajoittaa sulakekokoa vastaavaksi. Vanhemmat Suko-laturit kykenevät usein 16A virtaan, uudemmissa virta on rajoitettu turvallisuusmääräyksillä enimmillän 12A virtaan. Suko-latureista puhutaan medioissa, että ne eivät sovellu jatkuvaan lataukseen. Tämä ei niinkään pidä paikkaansa, mutta sen sijaan on huomioitava, että käytettävä pistorasia sekä sitä syöttävät kaapeloinnit ja muu tekniikka on soveltuva jatkuvaan kuormitukseen. Suosittelemme, että tarkistutat nämä asiat sähköalan ammattilaisilla ennen latausten aloittamista. Suko-latauslaite voi olla Type1- tai Type2-liitännällä auton mukaan.

3-vaiheinen latauskaapeli: Nämä ovat lähes poikkeuksetta Suko-latauslaitteen korvikkeita, jotka hankitaan tarvikkeina. Näiden etu on se, että sen voi ottaa helposti mukaan ja ladata mistä tahansa sopivasta (16A tai 32A) 3-vaihepistorasiasta. Näistä 16A-mallit kykenevät 11 kW tehoon ja 32A-mallit puolestaan 22 kW tehoon.

7 kW latauslaite: Kiinteäasenteinen joko Type2 pistorasialla tai Type2 kaapelilla varustettu laite. 7 kW edellyttää 32A sulaketta. Erityistapauksessa sitä voidaan syöttää 2-vaiheisesti, jolloin syöttöön riittää 20A sulakkeet. Huomioitavaa on, että kaikki 11kW laturilla varustetut autot eivät välttämättä pysty ottamaan täslä latauslaitteelta täyttä 7 kW tehoa, vaan voivat rajoittua 3,7 kW tehoon.

11 kW latauslaite: Kiinteäasenteinen joko Type2-pistorasialla tai Type2-kaapelilla varustettu laite. Latauslaite edellyttää 3*16A sulakkeita. Huomioitavaa on, että kaikki 11kW laturilla varustetut autot eivät välttämättä pysty ottamaan täslä latauslaitteelta täyttä 7 kW tehoa, vaan voivat rajoittua 3,7 kW tehoon.

22 kW latauslaite: Kiinteäasenteinen joko Type2 pistorasialla tai Type2 kaapelilla varustettu laite. Latauslaite edellyttää 3*32A sulakkeita. Tämä on ns. täyden tehon AC-latausasema, josta kaikki autot saavat laturilleen riittävät virran. Yleensä 22 kW latauslaitteen voi asettaa myös pienemmälle virralle, jolloin sen voi kytkeä pienemmille sulakkeille. Jos olet hankkimassa kotiisi latausasemaa, suosittelemme tätä mallia. Lataus+ tarjoaa tästä myös kaksoismallia, joka on 2*22 kW tehoinen ja soveltuu kahden auton lataamiseen yhtäaikaisesti.

Huomioitavia asioita latauslaitteiden osalta:

Tiesithän, että tavalliseen pistorasiaan liitettävän johdon elektroniikkamurikka pitää aina ripustaa erikseen, eikä sen painoa saa jättää johdon varaan. Muussa tapauksessa kaapelin vinoon vedättämän pistotulpan kontaktipinnat eivät ole tarkalleen sillä kohdalla, mihin ne on suunniteltu ja aiheuttavat siten kuumenemisen ja tulipalon vaaran.

Kiinteä latauslaite kaapelilla vai pistorasialla: Päivittäiseen käyttöön suosittelemme kiinteäkaapelista mallia, jolloin kaapelia ei tarvitse kaivaa autosta ja on siten huomattavasti miellyttävämpi kätettävyydeltään.

Kiinteän kaapelin rajoitus: Koska kiinteäkaapelinen latausasema on yleensä varustettu Type2 liittimellä, on huomioitava, että se ei sovellu autoille, joissa on Type1 liitäntä. Mikäli latausaseman tulee soveltua molemmille, on valittava pistorasiamalli.

Tunnistus/Ei tunnistusta: Kiinteäasenteisia latauslaitteita on ilman tunnistusta, yksityisellä tunnistuksella sekä latausverkostopohjaisia. Mikäli et halua luvattomia lataajia laitteellesi, valitse vähintään yksityisellä tunnistuksella oleva malli. Lataus+:n latausverkostopohjaiset mallit kykenevät myös yhteiskäyttöön tai jopa julkiseen lataukseen, jolloin myös käytön laskutukselle on olemassa erilaisia mahdollisuuksia.

DC-Latausta kutsutaan yleisesti termillä Pikalataus, toisinaan myös Suurteholataus, joka kuvastaa tavallista tehokkaampaa pikalatausta. Kuten jo nimityksetkin kertovat, DC-lataus on huomattavan tehokas verrattuna AC-lataukseen. DC-lataus on ainoa sähköautomatkaajan pelastaja jos ei jää paikalle yöpymään. Latausnopeus DC-latureilla on laturista, autosta, akun lämpötilasta ja latausasteesta riippuen yleensä vähintään luokkaa 200km/h, mutta nopeudet ovat kovassa kasvussa, kuten 200km/15min.

Kirjainyhdistelmä DC on lyhenne englannin kielisestä termistä ”Direct Current”, eli suomennettuna ”Tasavirta”. Sähköautoissa tämä tarkoittaa, että latauslaite puskee autoon tasavirtaa, eli sitä samaa mitä akussakin on. Laturi keskustelee auton kanssa ja auto pyytää laturilta haluamaansa virtaa ja kertoo myös enimmäisjännitteen laturille. Laturin liitin vie latausvirran parin kontaktorin kautta suoraan akkuihin, eli autossa oleva kiinteä laturi ei osallistu silloin lataukseen mitenkään. Autoissa sekä myöskin latureissa käytetään EU:n alueella pääasiassa kolmea standardia. Ne ovat CCS, CHAdeMO sekä Tesla Super Charger. Näistä CCS on käytössä lähinnä Eurooppalaisissa autoissa sekä Teslan Model 3 ja Model Y autoissa. CHAdeMO on Japanilainen standardi ja sitä käyttää suuri osa Aasialaisista autoista. Aasiassa valmistetaan nykyään myös CCS liitännällä olevia autoja. Tesla Super Charger on suunniteltu Teslan malleille, mutta Tesla on avannut jo verkostoaan myös muille autoille. Teslan Model S ja Model X käyttävät DC-lataukseen auton Type2 liitintä, johon on saatavilla Tesla-adapterit CCS ja CHAdeMO kaapeleita varten. Maailmalla on lisäksi muitakin erilaisia standardeja, kuten CCS1, Tesla USA, GB/T, jne., mutta niitä ei EU:n alueella juurikaan nähdä. Tällä sivulla käsitetään CCS liittimenä CCS2 liitintä.

DC-latureista löytyvät Teslan verkostoa lukuunottamatta yleensä CCS- ja CHAdeMO-kaapelit. CCS on EU:n alueella yleisempi, joten useamman DC-laturin kentillä voi olla latureita, joissa on pelkästään CCS-kaapelit. DC-latureiden latauskaapelit ovat aina kiinteänä latureissa pelkästään jo siitäkin syystä, että niiden kaapelit ovat paksuja ja suhteellisen painavia suuren virransiirtokapasiteetin vuoksi.

Suomessa DC-laturit ovat yleisemmin 50 kW malleja, mutta suurempiakin malleja on saatavilla kuten 225 kW. Lataus+ DC-laturit ovat vähintään 60 kW tehoisia ja niillä voi aina ladata kahta autoa yhtäaikaisesti mallista riippumatta.

DC-lataus on yleensä julkinen, mutta niitä voi hankkia ainakin Lataus+:lta myös yksityiseen tai suljetun piirin käyttöön.

DC-latauksen hinnoittelu on huomattavasti kalliimpaa kuin AC-latauksen hinnoittelu. Tähän on suurimpina syinä laturin suhteellisen arvokas hinta, mutta myös suuren sähköliittymän tuomat kustannukset. Hinnoittelu voi koitua joissakin tapauksissa yllätykseksi, sillä lataaminen on useimmiten hinnoiteltu minuuttipohjaiseksi, jolloin auton ladatessa pienellä teholla, tule energialle kallis kWh-hinta. Tämän vuoksi autoa ei kannata ladata DC-latauksessa ihan täyteen, vaan lopettaa siinä vaiheessa kun auto pyytää jo huomattavan pientä tehoa. Lataustehon hiipuminen alkaa yleensä noin 80% vaiheilla, mutta se riippuu paljon auton tyypistä ja laturin tehosta. Isotehoiset laturit on hinnoiteltu yleensä pienitehoisia huomattavasti kalliimmiksi. Joillakin operaattoreilla on lisäksi ns. Roaming yhteistyösopimus, jolloin hinta voi olla moninkertainen, jolloin ajaminen voi olla kalliimpaa kuin bensa V8:lla cruisailu. Lataus+ antaa täyden vapauden latauslaitteiden haltijoille hinnoitella lataamisen haluamansa mukaisesti, mutta pyrkii silti neuvomaan minkälainen hinnoittelu olisi sopiva tapauskohtaisesti. Hinnoittelun näkee kaikilla operaattoreilla mobiilisovelluksen kautta, joissakin hinnoittelu kerrotaan laturissa. Joillakin latureilla voi edelleenkin ladata ilmaiseksi, mutta ilmaisten latureiden määrä on viimeaikoina vähentynyt.

Joskus puhutaan myös erilaisista lataustavoista (mode). Älä kuitenkaan sekoita lataus-Modea liitintyyppiin.

• Mode 1 on kevyiden sähköajoneuvojen kuten polkupyörin lataaminen, jossa latausenergia otetaan tavallisesta suko-pistorasiasta
• Mode 2 on sähköautojen lataamista Suko-pistorasiasta Suko-latauslaitteen avulla
• Mode 3 on ns. peruslataus, joka tapahtuu kiinteästä AC-latauslaitteesta, tähän lasketaan mukaan myös 3-vaihekaapelilla lataamisen
• Mode 4 on DC-lataaminen, eli ns. pikalataus